Vain yksi runo, silloin joskus kauan sitten.

Miten sä teet sen?
Saat mut suuttumaan yhdellä lauseella.



Alkuperäinen kuva: Esther Puch, You are not alone.

Kuinka hyvin osaatkin loukkaamisen taidon,
jota käytät, kun sitä vähiten odottaa ja luulen kaiken olevan hyvin.
En ymmärrä, ja oikeastaan en jaksa enää ymmärtää
ja uskoa ystävyyttä vakuuttaviin hunajaisiin sanoihisi.
Olen pettynyt.





Pettynyt, mutta sinun ajatuksilta ja teoilta
ajan ja etäisyyden antamassa turvassa.
Olkoon näin ja ymmärretty, mustasta ei valkoista tule.


 

Yhä edelleenkin, vain yksi runo,
sillä tämä seuraava on
päällikköhiiri Riipitsiipin mielipide urheudesta:


Jos joku läsnä olevista haluaa pitää minua pilanaan
olen käytettävissä - miekkoineni -
milloin hänelle vain sopii.

Narnia
Puhuvien Hiirten Päällikkö Riipitsiip



Minä taas olen Vuhti Tarkkakorva Vöhtiläinen,
joka tässä poseeraa.

Olen samaa kaartia kuin Hiiri, mutta Riipitsiip on aina niin kiireinen,
ettei sitä kuvatuksi saa. Siksi minun piti suostua.

Siinä kun Hiiri on urhea ja sotaisa, niin minä taas isoine korvineni
olen joukkueen "lähestulkoon joka rasahduksen kuulija".
Korvat on hyvä juttu, ne saa vihollisenkin naurusta mahaansa pitelemään,
niin ettei se vähään aikaan muista pahoista voimista yhtikäs mitään.

Tuo takana oleva tyyppi on Pöllö Pahansilmä.
Se on tosi fiksu noissa pahuustieteissä,
mutta vielä se on kurissa pidetty.

Nuoren tytön ajatuksia ja runoja


OLET VAIN

Olet vain pieni karvapallo,
elävä hiirenloukku, naukuva radio, tuhiseva söpöliini,
pehmeä punkkimagneetti.

Silti niin tärkeä minulle.



****
jm

C:/Minä/Psyyke/Tunteet/Rakkaus/Sinä.exe

Minun
simpukkasielullani
on kalpea sateenkaariaura,
sinun taskussasi on
purppura väriliitu

muistatko?

se soitti
meitä
kuin kitaraa
säveltesi duurissa olin se hyrrä,
joka luoksesi kieppui kuin karuselli
tuultesi kuperkeikoissa pyörin
pökertyäkseni iltaisin
raukeana
syliisi

preesensissä lähetin sinulle
ystävänpäiväkortin galaksien rajojen taakse.
Minä taivuin omistusmuodosta konditionaaliin
ja näin vain veteen piirrettyjä sydämiä
muistoja karkkipapereina imurissa.

Katselen sinua peilistä,
katson sinua silmiin enkä tunne.
Olet se troijalainen joka leviää
kaipuusta pois ja sieltä takaisin.

Lukija, katso otsikkoa.

Minä deletoin sinut nyt.

* * * *

I WONDER...

Mietin
tätä hetkeä,
elämäni retkeä,
tulevaa ja mennyttä,
taakseni jäännyttä.

Mietin
mitä kaikkea olisin
voinut tehdä toisin,
mitä kaikkea tekemättä
jättänyt oisin,
ilkeitä sanoja sanomatta,
toisten tunteita loukkaamatta.

Mietin
mitä elämäni nyt olisikaan,
jos en olisi sitä pilannut,
palapeliä suurta sotkenut,
pirstaleiksi elämääni potkinut.

Nyt mietin
sitä entistä,
sen hetkistä päätöstä,
mennyttä ja tulevaa elämää,
omaa rauhaa antavaa.


* * * *
17-vuotiaana