Rohkeuden enkeli Malahidael


on oinaan merkeissä syntyneiden taivaallinen kannustaja.
Hän antaa ihmiselle uskalluksen nähdä ja hyväksyä omat pelkonsa,
jotka voivat juontaa hyvinkin kaukaa menneisyydestä:
lapsuudesta tai peräti jostain menneestä elämästä,
jonka tumma varjo ylettyy aina nykyhetkeen asti.

Oman itsensä kohdattuaan on ihminen tarpeeksi kestävä elämän kohtaamiseen.
Hän etsii ilolla kaikenlaisia tehtäviä, joista suoriutuminen herättää kipinän uusiin haasteisiin.  
 

Malahidaeliin turvautuva on pilke silmäkulmassa

elämän ainutlaatuisena seikkailuna ottava

valloittava persoona.

Nimi Malahidael tarkoittaa "Jumalan täyteläisyys".
 

Oinas, käytä näitä sanoja mantrana:

"Minä tulen esiin ja mielen tasolta hallitsen."

Sanat kehottavat tarkkailemaan ajatuksiamme.

Kun hallitsemme ajatuksemme, hallitsemme myös mielemme.
Silloin tekomme ovat kontrolloituja, energian käyttö on päämäärähakuista,
eikä ailahtele levottomasti suunnasta toiseen.
Näin joskus jopa erittäin rajut uudistukset, jotka palvelevat kosmoksen tahtoa,
toteutuvat oinasihmisen teoissa.
 

Oinaan merkissä syntyneiden ensimmäinen suojelusenkeli:

6. 15.-20.4. Lelahel: rakkauden valo, parantaminen, menestyminen omilla kyvyillä

Punainen jaspis on vahva suojanantaja.
  Sen voiman muinaiset naissoturit hyvin tunsivat.
Tämä kivi antoi taisteluissa tarvittavan maskuliinisen rohkeuden;
silti nämä sotilaat pystyivät säilyttämään naisellisuutensa.

Tilanteessa, jossa oikeuksia on loukattu,

luovuttaa kivi tahdonvoimaista energiaa puolustautua,

ei räikeällä tavalla, vaan rehellisiä keinoja käyttäen.

Jaspis maadoittaa, luo maahan yhteyden.
 

Oinas (Aries) on pohjoisen taivaan tähdistö löytyen Plejadien (Seulaset) oikealta puolelta.
Tähdistö näkyvissä elokuusta helmikuuhun.

Oinaaseen kuuluvia tähtiä ovat: Hamal, Sheratan, Mesarthim ja Botein.

Hamal on ryhmän kirkkain.

Tähdistöön liittyvä mytologinen tausta

Eräällä kuninkaalla oli kaksi lasta, joita heidän äitipuolensa vihasi. Lapset päättivät paeta Hermeen lahjoittamalla kultaisella oinaalla. Pakomatkalla toinen luiskahti mereen ja hukkui, toisen päästessä Kolkhis-maahan turvaan. Siellä hän kiitollisena uhrasi oinaan ja antoi tämän kultaisen taljan lahjaksi maan kuninkaalle. Valpas ja hirmuinen lohikäärme pantiin nyt taljan vartijaksi.

Tiettyjen muualla tapahtuvien asioiden johdosta eräs kuninkaan kruunua laillisesti itselleen tahtova sekaantui taljan kohtaloon. Sillä saadakseen kruunu, hänen piti tuoda talja, niin kuului ehto.

Tehtävä oli mahdoton, mutta onnistui Kolkhis-maan kuninkaan tyttären viisailla keinoilla. Tytär auttoi koska rakastui pelottomaan ja komeaan vieraan maan nuorukaiseen.

Lopulta talja oli pakko ryöstää.

Tytär eli prinsessa Medea ja nuorukainen pakenivat tämän kotimaahan, jossa he elivät yhdessä kymmenen onnellista vuotta. Vaan prinssi, nyt nimeltään kuningas Iason rakastui toiseen naiseen, jonka kanssa päätti solmia avioliiton.

Medean oli pakko suostua kuninkaan tahtoon. Häät ja häälahjat tulivat, niiden mukana saapui Medean lähettämä mitä ihastuttavin viitta, joka päälle puettuna poltti morsiamen sammumattomalla tulella.   

Se oli Medean, noidan kosto.